Yleinen

Välipäivän aiheena Salimusiikki vs. treenimusiikki hyvin kankeasti venytellen.

08.08.2013, Ande

Kädet, lähinnä ojentajat olivat eilisen hierojalla vierailun jäljiltä edelleen aivan jauhelihaa. Ei ollut siis puhettakaan, että tänään olisi edes kevyttä punttitreeniä pystynyt suorittamaan. Välipäivä tuli muutenkin hyvään saumaan. Vein käytössäni olleen auton Saloon ja otin omani käyttöön. Tarkoituksena oli tänään suorittaa pieni aerobinen-harjoitus ja pidempi venyttelysetti siihen päälle.
Tunti vartin matka takaisin Salosta Helsinkiin toimi loistavasti alkulämmittelynä ja sai kivasti hien pintaan. Autossa ei siis tietenkään ole ilmastointia ja Leppävaaran kohdalla info-taulu näyttä Kehä 1:n lämpötilaksi 47astetta. Tarkenee ainakin isomman kaverin ajella.

Salilla huppari niskaan ja crossarin päälle. 40minuuttia keskiraskasta pyörittelyä. Hikeä irtosi taas pienen paljun verran.

Suoritin kevyen puolen tunnin venyttelyn. Pääpaino jaloilla tällä kertaa. Varsinkin takareidet olivat aika tukossa keskiviikon jäljiltä. Yksinkertainen on kaunista tässäkin asiassa. 10minuuttia pohkeita, 10minuuttia takareisiä ja 10minuuttia etureisiä. Lopuksi lyhyt nivusten venyttely.
Hyvältä tuntui. Olen aina ollut todella laiska venyttelemään. Itse olen viime aikoina yrittänyt iskostaa ja takoa päähäni, että venyttely on välttämätön ”paha” lihasten huoltoa ajatellen. Jo muutaman kerran päämäärätietoisella ja huolellisella venyttelyllä voi huomata kuinka helposti jäykätkin lihakset alkavat venymään. Lisäsin oheen vielä pari kuvaa reisien venyttelystä. Ja niinkuin näkyy ei tässä ole mitään hätää. Kummankin jalan tossusta saa vielä kiinni.

Jos joku tuntee tarvetta hyvälle hieronnalle laita kommenttia täällä, Twitterissä tai FB:ssä niin saat yhteystiedot minulta. Suosittelen lämpimästi.

Sain pyynnön tehdä postauksen jonka aiheena olisi salimusiikki. Mietin, että onko kyseessä se salimusiikki joka **tuttaa jokaista salilla kävijää ja jota salin jokainen kaiutin runttaa tärykalvojen läpi pilaten treenin antaman mielihyvän. Vai olisiko kyseessä sittenkin treenimusiikki. Okei, viisastelu viisasteluna. Kummastakin pari riviä.

Salimusiikki, tuo kuntosalien hissimusiikki. Pakollinen kallopora joka varmasti ärsyttää suurinta osaa treenaajista. Salimusiikki on vähän niinkuin Suomen sää. Ikinä se ei ole hyvää.
Tulisiko ilman sitä toimeen? Varmasti jossakin yhteydessä. Makuja on monia. Mielestäni monien suuresti vihaama hittisoittomusalista, joka kuntosaleilla soi ei oikeastaan olekkaan niin huono asia. Koska aina voi tosiaan hankkia ne omat luurit jos Antti Tuisku ei satu miellyttämään. Jos olen unohtanut kuulokkeet kotiin kuuntelen pakotettuna salimusiikkia mutta en saa siitä mitään aivovammaa tai loppuvuoteni ei mene sen takia pilalle.

Treenimusiikki. Nyt päästäänkiin asiaan jota viestin kirjoittajakin luultavasti tarkoitti. Teen lyhyen katselmuksen omaan soittolistaani. Musiikkimakuni on hyvinkin kirjava. Tämä heijastuu myös puhelimessani mukana kantamaani musiikkiin. Biisien joukosta löytyy Norjan euroviisukarsinnoissa menestynyt poppari, Hollywood Undead nimellä operoiva räkärokki-yhtye, isoja nimiä, räppiä, rokkia, poppia, dubsteppiä.
Kovissa sarjoissa kovaa musiikkia? Kyllä. Toimii ainakin minulla. Mitä synkempää ja agressiivisempaa sitä parempi. Jos reidet huutavat tuskaa prässissä pitää musiikinkin olla samaa sarjaa. Vaikea kuvitella saavansa ylimääräistä boostia jos Uniikki kehoittelee taustalla tyttöjä ottamaan paitaa pois. Biisi toimii hieman eri ympäristössä. Tai siis saattaa toimia.

Tämän hetken ykkösbodausanthemin on Clint Mansellin LuxAeternasta väännetty dubstep remix. Löytyy noilla hakusanoilla Youtubestakin. Jos nimi ei kerro mitään kyseessä on useissa elokuvatrailereissa kuultu painostava viulupainotteinen klassis-poljento. Monille se lienee tullut tutuksi Unelmien Sielunmessu-elokuvan tunnusmusiikkina. Sen synkissä sävelissä on sitä jotakin. No, kuunnelkaa ja arvioikaa itse.

Edelliset lisäykset soittolistaani suoritin kun lisäsin sinne Itä-Helsingin omaa viharäpin uranuurtajaa Steen1:stä. Tai artisti käytti vielä silloin poliisimurjaaja Steen Christensseniltä lainattua ”taiteilija”-nimeä. Kyseisiä kappaleita ei kyllä tule muuten kuunneltua laisinkaan. En allekirjoita sanomaa mutta kappaleiden agressiivisuus on helppo hyödyntää omassa harjoittelussa.
100% vihaa ja väkivaltaa, Itä-Helsinki, Sinisiä rappuja punaisia hintalappuja ja Veri vetää itään löytyvät listalta.
En tee tänne listaa biiseistäni koska se ei kestä päivänvaloa. Lähinnä tuon euroviisu-fiksaationi takia.

Musiikki on kuitenkin makuasia ja aina löytyy joku kenen on pakko tulla ilmoittamaan, että kuuntelemasi musiikki on paskaa. Artisti on paska ja itseasiassa siinä samassa sinä itse olet paska.
Kuunnelkaa nyt ainakin tuo Unelmien sielunmessun tunnari jos ei aikaisemmin ole tuttu.

Ja vielä lopuksi. Millä kuuntelen?
Sennheiser PX100II. Viidenkympin sankakuulokkeet. Tulppia ei voi käyttää koska eivät pysy korvissa.

-A


Yksi vastaus

  1. Lissu sanoo:

    Euroviisuista jää joka vuosi mun soittolistalle biisi tai pari. Etnovaikutteet ja eri kielet on kivoja eikä biisit ole muovisia ja ylituotettuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *